Blogisarja -Lajiemme tila nyt ja tulevaisuudessa Suomessa - Osa 2 – Maajoukkue lippulaivana ja kansainvälisyys
Kansainvälisyys ja tämän päivän globalisoituva maailma. Siinä muutamia trendejä, jotka luovat perusteita lajin kuin lajin kiinnostavuudelle ja antaa pohjaa harrastajamäärän kasvattamiselle.
Tämän lisäksi Olympiakomiteavetoisessa suomalaisessa urheilussa on huippu-urheilun avustusten edellytyksenä kilpailukyky KV kentillä (tämän vuoksi esim. pesäpallo kansallisena lajina ei voi saada huippu-urheilun tukia). Juuri tämän takia niin baseballin, softballin kuin myös Vitosen asema on tärkeä osa pallonlyöntipelien tulevaisuutta Suomessa.
Tätä muuttuvaa maailmaa ja kansainvälisyyttä tulemme käsittelemään erityisesti tämän blogisarjan osassa 4 – Pesäpallo yhteistyö.
Näyteikkuna, mittari ja osoitus asemasta
Maajoukkueet ovat kaikkea tätä mitä otsikko kertoo. Jos lajilla ei ole maajoukkuetta, ei se ole mukana kansainvälisessä kilpailussa eikä harrastajilla ole mahdollista päästä edustamaan maataan jne. Katsastetaan tässä blogissa asiaa nyt miesten baseballmaajoukkueen kantilta.
Maajoukkueen kv. ranking kertoo, miten kukin maa sijoittuu globaalilla arvoasteikolla. Suomen on tällä hetkellä sijalla 74 eli työtä on paljon edessä, jotta nousemme asteikolla ylöspäin. Esimerkiksi naapurimme ja syyskuun maajoukkuevastus Ruotsi on sijalla 30.
Suomella on paljon historiaa maajoukkuepeleistä ja parhaimmillaan olemme jopa voittaneet Saksan (nyt sijalla 16 globaali rankingissa) 80-luvulla. Mutta kuten Suomen ranking sijoitus kertoo, olemme jääneet jälkeen muista kehityksessä melko lailla.
Maajoukkuepolku alkaa rakentua
Nyt voidaan ensimmäistä kertaa moneen vuoteen sanoa että valoa alkaa näkyä baseballin kehityksessä Suomessa ja nuoria pelaajia on saatu jo jonkin verran mukaan sekä päästy rakentamaan U16 maajoukkuekin EM-karsintoihin ja PM-kisoihin. Työ on toki vielä alussaan, mutta nuorten mukaan tulon myötä olemme pystyneet rakentamaan oikeasti mahdollisen maajoukkuepolun, jolla voidaan tulevaisuudessa tavoitella korkeampia sijoja ja jopa paikkaa EM-lopputurnauksessa ensimmäistä kertaa jopa jo vuonna 2028.
Tämä kaikki pohjaa nuorten mukaan tuloon, nuorennettuun miesten maajoukkueeseen, harjoittelun määrän ja laadun nostamiseen sekä useamman vuoden suunnitelmaan, joka lanseerattiin tällä kaudella.
Tason mittaus ja toimenpiteet
Voidaan siis sanoa, että maajoukkue on myös tärkeä mittari, joka kertoo millä tasolla pelaajamme ovat. Maajoukkueen kautta (sekä tietysti seurajoukkueiden eurocuppien) saamme selvän indikaation missä menemme, mitä tulee kehittää ja kuinka voimme luoda polun jossa parhaat suomalaiset pelaajat voivat tavoitella jopa paikkaa ammattilaiskentillä Konsta Kurikan tapaan.
Palataan lähiviikkoina blogisarjan kolmannen jakson merkeissä.
Jukka Ropponen, SBSL, Puheenjohtaja
Comments
Post a Comment